Synttärikakkua äidille ja tyttärelle

 

 

 

 

 

Tämä äiti sai kymmenen vuotta sitten maailman parhaimman syntymäpäivälahjansa. Te muut äidithän tiedätte, mitä tarkoitan. Lapsen saaminen itsessään on arvokas asia. Meille se tapahtui mieheni kanssa jo hieman varttuneemmalla (ja toivottavasti viisaammalla) iällä. Ei siis mikään itsestään selvyys tuo vanhemmaksi tulo.  Kaiken lisäksi meillä syntymän ajankohta silloisen vauvan kanssa oli hyvinkin yksiin menevä...esikoinen, tytär, pitkä, hoikka vauveliini syntyi 4.2. Hän tiesi jo tuolloin, miten voi ilahduttaa äitiä superpaljon. Äidin syntymä on kirjattu päivämäärälle 6.2. jo kuusikymmentäluvun puolella. En koskaan milloinkaan ollut saanut synttärilahjaksi niin arvokasta pakettia, jota nyt aroin, mutta arvokkain käsin pitelin. Siitä hetkestä se meidän rakkaussuhde alkoi. Sittemmin tuo tunneskaala on saanut useampia sävyjä arjen pyörteissä.

Joka helmikuu meidän perheessä siis juhlitaan kahta sankaritarta. Toista tosin hieman näkyvämmin, kuin toista. Ensimmäiset vieraat poikkesivat lauantaina ja teimme yhteisellä päätöksellä talviaiheisen, pakkasten keskelle sopivan kakun.

Tytär halusi pohjasta suklaisen. Laitoin kaakaoisentaikinan sekaan WienerNougat Crushia lisämausteeksi. Opettaja-lehteä lukiessani sain idean täytteeseen OAJ40v kakusta, jonka eräs Pirkanmaalainen bloggari oli kuvauksiin tehnyt. Halusin kokeilla samaa täytettä. Tosin mustikan vaihdoimme tyttären toiveesta vadelmaksi. Täytteeseen laitoimme näitä:
2 dl kermaa vatkattuna
200g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl sokeria
ripaus vaniljakreemiä
valkosuklaata levyllinen sulatettuna
vadelmaa jäisenä täytteen pinnalle

Kun tuli koristelun aika, muistin Nami-Hiiren (Sveitsistä saakka) lähettämän suklaa-transferin. Aihe sopi talven pakkasiin kuin nenä päähän! Tuo päällystän koristelu syntyi "laitamme mitä kaapista löytyy". Kokonaisuus oli todella hyvänmakuinen (ja näköinen). Täytyy vielä mainita, että yhteistyötä tämän päivityksen kanssa teki tiistaina kympin tytöksi muuttuva Saana. Hän nimittäin kuvasi nämä kakut!